Poraus- ja upotuskoneilla porataan pyöreitä reikiä, jotka menevät koko materiaalin läpi tai vain osittain, jolloin tehdään tulppia ja uria liitettäviin ja jatkuviin elementteihin.
Porat jaetaan: työkarojen sijainnin mukaan pysty- ja vaakasuoraan; karojen lukumäärän mukaan - yksikara, kolmikara ja monikara; liiketyypin mukaan — porailla, joissa on manuaalinen ja mekaaninen liike.
Porauskoneet jaetaan ketjuporiin ja ruuviporiin; karojen lukumäärän mukaan - yksikara ja monikara; vaihdetyypin mukaan — koneissa, joissa on manuaalinen ja mekaaninen vaihto. Työkarat porakoneella saavat pyörivän liikkeen sisäänrakennetun sähkömoottorin akselilta. Yksikaraisissa ketjuleikkureissa ketjujyrsin liikkuu kohti työstettävää elementtiä. Monikarakoneissa työstettävät elementit sisältävä pöytä liikkuu poraustyökalua kohti.
Mekaanisella siirrolla varustetuissa porakoneissa on yleensä vähintään kaksi työnopeutta ja yksi tyhjäkäynnille. Poraus- ja upotuskoneiden työstötyökaluna on ontto pora, joka pyörii ja on kiinnitetty pitimeen sähkömoottorin akseliin. Tämä poran rakenne mahdollistaa pienempien reikien tekemisen.
Taulukossa 1 on esitetty poraus- ja syvennyskoneiden perustyyppien tekniset ominaisuudet.
Taulukko 1: Pora- ja syvyyskoneiden tekniset ominaisuudet
Indikaattorit | Mittayksikkö | Vaakapora SVG-3 | Ketjujyrsintä DCA | Yksikarainen pystypora SV-2M |
Suurin porausleveys | mm | 25 | 16 | 50 |
Suurin poraussyvyys | mm | 100 | 175 | 120 |
Materiaalin mitat leveys paksuus |
mm mm |
250 125 |
250 200 |
- - |
Työkarojen kierrosten lukumäärä | minuuttia | 3000 | 3000 | 3000 |
Sähkömoottorin teho leikkausmekanismien käyttämiseen | kW | 2,2 | 3,2 | 2,2 |
Sähkömoottorin teho siirtää siirtomekanismeja | kW | - | 0,52 | - |
Rakennusalan yritysten käytännön työssä puuntyöstössä on laajalti käytössä vaakasuuntainen pitkäreikäporamerkki SVGD-3 (kuva 1), johon voidaan porata pyöreitä reikiä ja tehdä erilaisia uria. Myös ovi- ja ikkunaelementtien solmuporat (kuva 2), yksikaraiset ketjujyrsimet käsin tai mekaanisella liikkeellä (kuva 3) ovat laajalti käytössä. Tähän koneeseen voidaan tehdä reikiä, joiden leveys on 6-30 mm ja syvyys jopa 175 mm. Konepöytä voi liikkua pystysuunnassa 225 ja vaakasuunnassa 400 mm. Reiät voidaan tehdä myös kulmassa. Tämä saavutetaan kääntämällä pöytää 30o molemmin puolin. Moottorin teho voi olla reiän leveydestä riippuen 3,2 tai 5,5 kW.
Kuva 1: Vaakasuora pitkä reikäpora
Kuva 2: SvSA-solmupora
Kuva 3: Yksikaraketjuinen jyrsinkone DCA - 2
Ketjupeili tulee tuoda lähemmäs käsiteltävää elementtiä vähitellen ilman äkillistä painetta. Ketjuleikkurin syöttönopeuden tulee hidastua porauspituuden kasvaessa.
Pitkiä reikiä porattaessa ketjujyrsin syvennetään ensin reiän toisesta päästä, sitten toisesta ja lopuksi keskeltä, minkä jälkeen koko reikä koneistetaan. Poraussyvyyden säilyttämiseksi työn aikana käytetään aluslevyä, joka tulee kiinnittää erityiseen pitimeen, joka on koneessa. Yhdellä liikkeellä ketju ei saa olla syvennetty yli 70 mm. Ketjuleikkuri saa olla enintään 5 - 6 mm etäisyydellä ohjaimesta.
Ketjuleikkurin liikenopeuden tulee olla 2,5 - 10 m/s. Pystysuuntaisen liikkeen nopeus hiontasyvyyden ollessa 60 mm on 25-30 m/min. Kun poraussyvyys on 100 mm:iin asti, on lehtipuun nopeus 20-30 m/min ja yli 100 mm:n syvyydessä 10-20 m/min. Vaakasyöttönopeus on 50-70 % pystysyötöstä.
Ketjujyrsinkoneen keskimääräinen suuntautuvuus koneistettujen reikien kappaleina voidaan määrittää kaavan mukaan: Psm = 480 Kd Ks / Tmuussaa, missä Psm tuottavuus yhden työvuoron aikana, kappaletta; Tmuussaa - yhden reiän poraamiseen tarvittava koneen aika, min; Ks - kerroin. työpäivän käyttöaste on 0,9; Kd - kerroin. koneen käyttöaste on 0,7 - 0,8.
Pitkäreikäisen poran likimääräinen tuottavuus yhden työvuoron reikien lukumäärässä voidaan määrittää kaavan mukaan: Psm = 480 60 XNUMXdKs/Tmuussaa missä Psm - tuottavuus yhden työvuoron aikana, com. reikä; Tmuussaa - koneen aika; Kd - kerroin. työpäivän käyttöaste 0,9; Ks - kerroin. koneen käyttöaste on 0,6 - 0,8.
Ketjuleikkureiden poraustyökalut ovat ketjuleikkureita (kuva 4), jotka asetetaan kiristyslaitteilla varustettuihin ohjaimiin.
Kuva 4: Ketjuleikkurien osat
Ketjuleikkurit koostuvat yksittäisistä liitoksista, jotka on liitetty niiteillä. Vakioketjuleikkurin nousu on 11,3 mm. Ketjuleikkureiden mitat on annettu taulukossa 2.
Poraustyökalut ja -koneet - kuva. 5. Poranterät valmistetaan pääsääntöisesti erikoistuneissa yrityksissä. Yhden tai toisen ruuvityypin valinta riippuu siitä, millaista työtä on tehtävä. Esimerkiksi lusikka- tai kierreporanteriä käytetään urien tekemiseen, spiraali-, mato- ja käärmeporanteriä käytetään syvien reikien tekemiseen; tulppaporista, joissa on leikkuri, valmistetaan sisäosia ja tulppia aukkojen pudonneista oksista. Keskiporaa käytetään matalampien reikien tekemiseen.
Kuva 5: Puuntyöstyksessä käytetyt poranterät
Taulukko 2: Ketjuleikkurien normalisoidut mitat
Ketjun leveys | 6,8 | 10 | 14,16 | 18 | 20 | 22 | 25 | 30 |
Suurin reiän syvyys | 60 | 125 | - | - | - | 150 | - | - |
Ohjain ja ketjun leveys | 40 | - | 40,55 | - | - | 55 | - | - |